Pääsiäisen päätteeksi ajattelin vielä kirjoittaa kokonaiskuvan auki aiemmista koronaan liittyvistä kirjoituksistani liittyen rokotuksiin, rajoituksiin, yhteiskuntaan ja siitä miten syksyllä tulee toimia. Asioista voi tietenkin olla montaa mieltä ja oma mielipiteeni erityisesti rokotuksista voi muuttua kesän aikana kun enemmän tietoa tulee saataville, mutta tässä on tämänhetkinen kokoelmani aiheesta.
Rajoituksista
Kuten ennustin aiemmin, tapausmäärät ovat lähteneet selkeään reaaliseen laskuun, minkä on mediassa vahvistanut myös esimerkiksi HUS:in diagnostiikkajohtaja. Vielä muutama viikko sitten kuitenkaan nykyiset rajoitukset eivät olleet riittäviä, liikkumisrajoituksia ja maskipakkoa tarvittiin, ja tapauksia olisi 2500-11000 huhtikuun puolessävälissä. Covid-19 ei ole ainoa koronavirus, ja koronaviruksilla on hyvin tunnettu vuodenaikaan perustuva sesonki, ja se on juuri maalis-huhtikuussa. Viime keväänä dataa ei ollut tarpeeksi tämän todentamiseen, mutta siitä miten se on käyttäytynyt viime kesän, syksyn ja talven aikana maailmanlaajuisesti on helposti nähtävissä, että se seuraa samaa syklisyyttä. Tämän takia olen jo joitakin kuukausia (jo ennen blogin aloittamista) jankannut, että rajoituksista riippumatta korona tulee olemaan laskusuunnassa maalis-huhtikuussa. Alun perin olin veikannut, että korona kääntyisi merkittävään laskusuuntaan jo ennen maaliskuun loppua, mutta tässä näytän olevan noin viikon-pari etuajassa.
Kuntosali-, ravintola- ja baarirajoitukset tulisi purkaa hetimmiten. Oppilaiden tulisi päästä takaisin lähiopetukseen mahdollisimman nopeasti. Julkisia muita kokoontumisia koskevat rajoitukset eivät ole niin merkittäviä, joten niiden purkamista voisi tehdä hitaammanlaisesti. Edellä mainitsemani rajoitukset ovat kuitenkin erittäin haitallisia sekä yrittäjille, lapsille, että yhteiskunnalle yleisesti, ja niihin ei liity kovin paljoa riskiryhmäläisten toimintaa, minkä takia niiden purkamisen kanssa tulisi kiirehtiä. Tämän lisäksi suuri osa riskiryhmistä on jo saanut ensimmäiset annokset rokotetta, mikä vähentää riskiä merkittävästi. Syksyllä ja ensi talvena mitään näistä rajoituksista ei tule ottaa uudelleen käyttöön, sillä niiden tehokkuudesta ei ole näyttöä ja ne ovat yhteiskunnallisesti erittäin haitallisia.
Tapausmääristä
Koronaepidemian vakavuuden ja toimenpiteiden arvioinnissa tulee lopettaa tapausmäärien käyttäminen. Toimenpiteisiin johtavien indikaattoreiden tulee liittyä kuolemiin ja sairaalakuormitukseen. Rajoitusten yhteiskunnallinen ja taloudellinen hinta on huomattavasti suurempi kuin sairaalakapasiteetin kasvun tarpeeseen varautuminen, ja kyseisen ylimääräisen kapasiteetin pyöritys tarvittaessa. 100 oireetonta tapausta nuorten joukossa on merkityksetöntä, kun taas 100 tapausta riskiryhmien joukossa aiheuttaa todennäköisesti merkittävää sairaalakuormitusta, kuin myös kuolemia. Riskiryhmien osalta rokotteet auttavat tähänkin.
Tapausmäärät tulee aina vähintäänkin suhteuttaa testien määrään, ja ilmaantuvuusluvun kaltaisesta pahasti viiveellisestä indikaattorista tulee hankkiutua eroon.
Rokotteista
Rokotteiden osalta tulee olla maltillinen alhaisen riskin omaavissa ryhmissä. Rokotteiden käytöllä on kaksi tarkoitusta, jotka ovat vakavan sairauden vaarassa olevien suojautuminen, sekä laumasuojan synnyttäminen. Riskiryhmien osalta rokotteen ottaminen on melko selkeä valinta, sillä kuoleman tai vakavan sairastumisen riski on suuri. Jos kuitenkin riskiryhmään kuuluvat on saatu rokotettua, on jäljellä käytännössä muihin influenssaviruksiin rinnastettava virus. Vuosittaisia kausi-influenssojen rokotuksia on vuosittain tarjolla, ja THL:n mukaan kriteeri sen maksuttomalle saamiselle on ”Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä”. Samaa kriteeriä tulee käyttää myös koronarokotteen kanssa.
Kuten aiemmasta kirjoituksessani totesin, esimerkiksi alle 30-vuotiaiden koronakuolleisuus on pyöreä nolla. Tämän seurauksena on hyvin kyseenalaista, mitä hyötyä koronarokotteesta olisi kyseiselle ikäjoukolle, ja tämän voi todennäköisesti venyttää ainakin alle 50-vuotiaiden ikäryhmään (pl. riskiryhmäläiset). Oman ymmärryksenä mukaisesti erään lääkärijoukon esittämät argumentit ovat tarpeeksi valideja, että erittäin pieniriskisten rokottamista tulisi viivyttää jonkin aikaa, kunnes asiasta on pyörinyt tieteellistä keskustelua ainakin muutaman kuukauden ajan. Suomen rokotustahtiin tämä ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi, sillä rokotukset keskittynevät vielä joitakin kuukausia riskiryhmiin, mutta tuon tämän esille ettei koronapaniikissa aleta piikittämään kaikkea liikkuvaa heppoisin perustein. En ole itse aiemmin ottanut influenssarokotuksia (laiskuus ja hyödyn vähyys), ja samasta syystä en tule todennäköisesti ottamaan myöskään koronarokotusta. Jos olisin riskiryhmässä, ottaisin sen. Tässä ei siis ole kyse mistään 5G-salaliitoista, vaan siitä, että rokotteen ottaminen säilyy vapaaehtoisena kaikille, ja sen ottajilla on reilu varoitus uuteen rokotetyyppiin liittyvistä riskeistä normaalin lääketieteen etiikan mukaisesti. Minkäänlaista valtiollista painostusta rokotteen ottamiseen ei tule syntyä (esim. koronapassit), ennen kuin rokotteella on riittävän pitkä historia takanaan. Boeing 737 MAX -lentokoneen rakensivat osaavat insinöörit ja sen tarkistivat osaavat turvallisuusviranomaiset, eli kaikessa uuden teknologian käytössä voi olla tuntemattomia ja erittäin vakaviakin riskejä. En kuitenkaan väitä sitä, että mRNA-rokotteet olisivat yhtä paha miinakenttä kuin tuo kyseinen lentokone, vaan tuon vain esille sen, että niistä voi olla koronaan nollariskin omaaville jopa kuolemariski (vaikka pieni onkin), ja hyöty on jokseenkin kyseenalainen: Tämä huoli voi osoittautua turhaksi, mutta ainakin omalta osaltani odottelen mieluummin pidempään kuin hötkyilen asian kanssa. Jokainen siis tehköön omat valintansa oman tilanteensa ja riskiarvionsa perusteella.
Varianteista ja tulevan influenssakauden toimenpiteistä
Variantit ovat tietenkin se kuumin peruna, eli syntyykö syksyyn mennessä sellainen variantti, johon nykyiset rokotteet eivät pure, ja pääseekö kyseinen variantti leviämään Suomeen. Rajojen pitäminen pysyvästi kiinni ei ole vaihtoehto, joten variantti pääsee leviämään miltei varmasti, jos sellainen syntyy. Niiden kanssa ei kuitenkaan tule lähteä samaan perusvapauksien rajoittamiseen kuin aiemmin, vaan muodostaa ja toteuttaa kohdennetumpi strategia.
Kohdennetussa strategiassa yhteiskunta jää auki, mutta riskiryhmäläisiin (jotka ovat nyt tiedossa) kohdistetaan suojaavia toimenpiteitä. Variantteihin tehoavaa rokotetta pyritään hankkimaan pikaisesti. Vanhustenkodit ja muut paljon riskiryhmäläisiä sisältävät tilat laitetaan tiukkojen sulkujen taakse. Riskiryhmäläiset pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Kunnat voivat avustaa riskiryhmiin kuuluvia esimerkiksi Helsinki-avun tapaisin toimenpitein. Keskeisenä lankana on kuitenkin se, että koko yhteiskunnan sulkutoimenpiteet ovat se aivan viimeinen toimenpide (zombiepidemioihin varattuja). Karanteeneja ei määrätä pelkän altistumisen takia. Hyviä influenssakauden peruskäytäntöjä painotetaan (älä liiku jos se ei ole tarpeellista, pidä turvavälit aina kun mahdollista, pese käsiä riittävän usein, älä liiku sairaana ja jos se on välttämätöntä käytä maskia).
Se, miksi kyseisenlainen strategia sopisi Suomeen johtuu suomalaisesta toimintakulttuurista. Suomalaiset yleisesti kuuntelevat ja noudattavat auktoriteeteiksi näkemiensä ihmisten ohjeita (sekä hyvässä että pahassa). Yksi esimerkki tästä on noin 10 vuotta sitten tapahtunut ministerin kehotus poistaa lumikuorma katoilta romahtamisvaaran takia. Tulos? Useita kuolemantapauksia ja yli sata loukkaantunutta (ehkä jopa useampia satoja, en muista tätä aivan tarkkaan). Samasta syystä olen argumentoinut, että rajoituksista ei ole merkittävää hyötyä. Suomalaiset, erityisesti riskiryhmissä olevat, noudattavat pääsääntöisesti jo pelkästään kehotuksia. Vaikka olen myös erittäin skeptinen oireettomien maskien käyttöä vastaan, tämä auktoriteettien kuunteleminen oli nähtävissä myös siinä, kuinka moni suomalainen laittoi maskin vapaaehtoisesti päälle. Suomessa on edelleen olemassa tietynlainen talkoohenki, ja rajoitukset sen päällä ovat vain vaarallista perusoikeuksien polkemista ja politikointia. Tämä erityisesti ottaen huomioon sen, että kuluneen talvikauden koronakuolleisuus ei eroa normaalista influenssakaudesta, ja ainoa asia miten koronan vaikutuksen voi huomata on sairaalakuormituksessa. Onko siis kohtuullista pitää koko yhteiskuntaa kiinni sairaalakuormituksen takia, vai tulisiko sen kapasiteetin nostoon olla suunnitelmat ja toteuttaa niitä tämän sijasta?
Tulevat pari viikkoa
Teen koronakäyrien katselmuksen kuluvan viikon aikana, kun pääsiäisen testimäärät päivittyvät (niissä on aina jonkin verran viivettä). Koska pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä ovat viikonloppuun verrattavia päiviä, odotan että kuluvan viikon tapausmäärät ovat joko hieman edellisen viikon määriä korkeampia tai samalla tasolla, ja vastaavasti seuraavan viikon tapausmäärät saattavat olla hieman kohollaan. Tämä on kuitenkin tilastollinen harha (jos se tapahtuu), johtuen viikoissa olevien pyhäpäivien määrästä. Samasta syystä tapausmäärät tipahtivat viime viikolla niin roimasti. Tapausten määrä jatkaa kuitenkin laskuaan, ja tämä ei taas riipu siitä kuinka nopeasti rajoitukset puretaan. Sairaalakuormituksen vähenemisestä jo uutisoitiinkin, mutta kun THL päivittää oman sivunsa statistiikan huomenissa, näkyy että kuinka paljon. Voin ehkä jo tämän perusteella päivittää omaa ennustettani. Blogi on toistaiseksi keskittynyt melko pitkälle koronaan, ja pääsen ehkä keskittymään jatkossa enemmän muihin tärkeisiin aiheisiin.
Liberalismin kaipuu 