Looginen ajattelukyky tuntuu kadonneen kaikilta terveysbyrokraateilta. Viimeisimpänä aivopieruna ”THL ehdottaa koronapassia hoivahenkilöstölle”, mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Kuten ulkomailla on jo nähty, joko tämä tarkoittaa de-facto pakkorokotuksia, tai sitten päivittäistä tai useamman kerran viikossa tapahtuvaa koronatestausta. Vaikka Marin on artikkelin mukaan sanonut, että rokotepakosta ei ole keskusteltu, on vastaus melko varmasti täysi harhautus. Otetaan esimerkiksi täysin hatusta temmattu skenaario, missä koronapassin vaatima testaus onkin henkilölle itselleen maksullinen. Tällöin vaihtoehtona on maksaa vikoittaisista testeistä tai ottaa rokote, mutta tämähän ei ole pakkorokote.
Tässä unohdetaan myös se. että rokotus ei estä tartuntojen saamista tai levittämistä, sen teho on lähinnä koronan oireita vastaan. Hieman tutkimuksesta ja rokotteesta riippuen suoja tartuntaa vastaan alkaa heikentyä noin 1-3 kuukauden päästä, ja katoaa käytännössä täysin 6 kuukauteen mennessä. Joka tapauksessa se katoaa merkittävästi nopeammin kuin suoja taudin vakavaa muotoa vastaan. Koronapassin merkitys potilaiden suojaamisessa on siis erittäin pieni.
Toinen asia, mikä unohdetaan edellisen lisäksi on se, että jos kenellä tahansa terveysalan työntekijällä on esimerkiksi vakaumus uusien lääkkeiden ottamista vastaan, tai jokin vastaava henkilökohtainen syy olla ottamatta rokotetta, äänestää kyseinen henkilö tällaisen painostuksen seurauksena jaloillaan. Ulkomailla esimerkiksi koronarokotepakkojen seurauksena on merkittäviä prosenttimääriä henkilökuntaa erotettu tai eronnut rokotteen ottamatta jättämisen takia. Ei ole mitään syytä uskoa, että samaa ei tapahtuisi Suomessa. Ainoa pelastava tekijä tässä on mahdollisesti se, että väestöllä on (aiheesta) aiempaan Suomen rokotusohjelmaan hyvä luottamus, joten kyseisen henkilöstön prosenttimäärä on todennäköisesti pienempi. Tästä huolimatta rokottamaton hoitaja tuottaa toimillaan paljon enemmän hyötyä kuin haittaa, Kukin voikin mielessään pohtia, että kumpi on parempi vaihtoehto – 5% rokottamattomia hoitajia, vai 5% vähemmän hoitajia. Prosenttilukuja saa vääntää sellaisiksi kuin haluaa, se ei muuta argumenttia.
Lyö lyötyä
Kaiken edellä mainitun lisäksi hoitohenkilökunnan palkkauksesta on myös ollut paljon yhteiskunnallista keskustelua. En ole perehtynyt asiaan, joten en voi sanoa valistunutta mielipidettä siitä, että onko palkka liian pahassa kuopassa. Kuten kuitenkin aiemmassa kirjoituksessa vihjailin, on julkisen terveydenhuollon suurin epäonnistuminen sairaalakapasiteettitarpeen aliarviointi ja väliinpitämätön ennakointi. Jos hoitohenkilökuntaa ei ole saatavilla tarpeeksi vuoden varoitusajalla, silloin palkkoja ja/tai työsuhde-etuja tai työn houkuttavuutta yleisesti pitää parantaa jollakin tavalla. Koronapandemian ylireagoinnista sulkujen ja vastaavien suhteen on jo maksettu miljardeja, ja kyseisten miljardimenetysten määrää olisi voitu huomattavasti pienentää kasvattamalla osalla siitä sairaalakapasiteettia, ja heittämällä sulut roskakoppaan, erityisesti sen jälkeen kun riskiryhmille on ollut tarjolla rokote riskin pienentämiseksi. Mainitsen edelleen sen, että Suomen kokonaiskuolleisuus ei ole liikahtanut mihinkään koronapandemian seurauksena.
Jos tilanne on se, että hoitajilta vaaditaan parin vuoden venymistä, palkkaus on liian heikkoa ja resurssien määrä on liian pieni, on täysin kohtuutonta vaatia hoitajia luopumaan lisäksi omaa terveydentilaansa koskevista päätöksistä kokeellisten rokotteiden osalta. Jollain tämä voi särähtää korvaan ”ei koronarokote ole enää kokeellinen”, mutta tämä on määrittelykysymys. Koronarokotteille on ainoastaan hätäkäyttölupa, ja normaalisti rokotteen toteamisessa turvalliseksi menee 5-10 vuotta. Kyseessä on siis kokeellinen rokote, sillä pitkäaikaisvaikutusten määrää ja vakavuutta ei ole voitu testata. Rokotteen testauskriteereillä asbesti olisi erittäin turvallinen eriste, ja sitä kannattaisi käyttää jatkossakin. Lisäksi sen purkamisessa ei tarvittaisi mitään erityissuojaimia.
Pahimmassakin tapauksessa, eli tapauksessa jossa koronaa sairastava hoitaja on kontaktissa potilaiden kanssa, kestää kyseinen tilanne korkeintaan noin päivän (kunnes hoitajalla syntyy oireita, ja hän jää kotiin). Jos hoitaja on tekemisissä rokottamattoman kanssa, on rokottamaton tehnyt kyseisen valinnan itse ja hyväksyy riskin (muistelen lukeneeni, että alle prosentilla suomalaisista on lääketieteellisesti perusteltu syy, miksei rokotetta voi ottaa). Jos taas hoitaja on rokotetun kanssa tekemisissä, on riski vakavalle sairastumiselle erittäin pieni, ainakin THL:än ja muiden terveysbyrokraattien mukaan. Tämän lisäksi hoitaja saa oletettavasti paremman suojan kuin rokotetut erityisesti taudin levittämistä vastaan vähintään seuraavaksi 12 kuukaudeksi, eli tartuttamisen riski on seuraavat 12 kuukautta (ainakin) parempi kuin rokotetuilla hoitajilla. Rokotteen teho heikkenee nimittäin merkittävästi kuuden kuukauden sisällä, erityisesti tartunnan saamista ja sen levittämistä vastaan. Tästä on sen verran paljon näyttöä kuin myös vasta-argumentteja, että teen varmaan kyseisestä aiheesta erillisen kirjoituksen.
Vaikka terveysbyrokraateilla onkin hirveä hinku saada vääräoppiset savustettua ulos yhteiskunnasta, toivoisin kuitenkin tiettyä kunnioitusta terveydenhuollon henkilöstöä ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kohtaan.
Liberalismin kaipuu 