Nyt kun Intiassa homma on karannut pahasti käsistä, on silloin tällöin käynyt mielessä, että miksi? Itse veikkasin aluksi ravintopuutoksia, erityisesti D-vitamiinin puutetta, ja lisäksi hyvin tiheitä ja epähygieenisiä (köyhiä) elinoloja. Tämä ei kuitenkaan suoranaisesti kysymykseen ”miksi nyt?”. Korona näyttää myös lähteneen leviämään kuin tyhjästä kerralla koko Intiassa paria poikkeusaluetta lukuunottamatta. Sama tapahtui Iso-Britanniassa uudenvuoden tietämillä, kuin myös Virossa, ja samoja yllättäviä piikkejä on tapahtunut myös muualla maailmassa. Mistä nämä kaikki johtuivat, ja miksi ne erosivat ajallisesti mutta olivat muuten luonteeltaan hyvin samankaltaisia?
Tähän ottaisin avuksi ajatusleikin mielen avaamiseksi. Mitäpä jos kyseisissä maissa alkaisi tyhjästä ilmentyä noin viikon mittainen immuunivaje noin 0,05 – 0,1 %:lla väestöstä joka päivä? Suomessa tämä tarkoittaisi noin 3000 henkeä päivässä, Intiassa puolta miljoonaa. Entäpä jos tämän lisäksi kohtuullinen osa kyseisistä henkilöistä altistuisi koronalle ensimmäisenä päivänä, kun he kärsivät immuunivajeesta? Tuloksena olisi lähes varmasti erittäin nopea eksponentiaalinen kasvu tapausten ja vakavien sairauksien määrässä, kun korona pääsisi leviämään kehossa vapaammin heikentyneen immuunijärjestelmän takia, ja kun suurempi sairastuneiden määrä myös levittäisi koronaa tehokkaammin.
Omat aiemmat teoriani Britannian, Viron ja Intian osalta liittyivät paikallisiin maakohtaisiin erikoisuuksiin. Britannian uudenvuoden piikki olisi saattanut olla selitettävissä paikallisella vahvalla pubikulttuurilla ja joulun ja uudenvuoden juhlinnalla. Virossa taas on osa väestöstä vanhaa neuvostotaustaista porukkaa, jotka ovat uskonnollisia, eivät juurikaan välitä koronasta ja seuraavat ortodoksikirkon kalenteria. Tämä viivästyttäisi uudenvuoden juhlintaa joillain viikoilla, tosin tuo ei ihan sopinut aikajanaan (Viron tilanne kiihtyi vasta helmikuun alkupuolella). Eräs työkontakteista myös kuvaili paikallista väestöä siten, että koronasta tunnutaan vähät välittävän. Intia oli kuitenkin täysi mysteeri. Toki Intiassa on paljon ravinto- ja D-vitamiinin puutetta kuten aiemmin totesin, mutta se ei selitä näin nopeaa eksponentiaalista kasvua. Vielä suurempi ongelma on eksponentiaalinen samanaikainen kasvu jokaisessa Intian nurkassa, ikään kuin virus olisi levitelty ympäri Intiaa lentokoneesta.
Mikä voisi aiheuttaa kyseisen noin viikon mittaisen immuunivajeen, joka kohdistuu joka päivä uuteen pieneen osaan väestöä? Tähän löytyy vastaus mielenkiintoisesta blogikirjoituksesta, joka on käynyt läpi rokotuksiin liittyvää dataa. Datasta ilmenee se, että ensimmäisen 1-2 viikon aikana rokotusten jälkeen normaalipopulaatioissa korona- ja muiden tartuntojen määrä voi jopa tuplaantua ennen kuin rokote alkaa vaikuttaa ja tilanne kääntyy reilun kahden viikon päästä rokotuksesta. Alla on yhdestä mainitusta tutkimuksen esijulkaisusta kuva:
Kuten kuvasta näkee, tuplaantui koronan määrä ensimmäisen noin 7 päivän aikana. Kyseisen tutkimuksen tekijät arvelivat, että tämä voisi johtua rokotusta seuranneesta riskialttiimmasta käyttäytymisestä, mutta totesivat myös että varsinainen syy ei ole tiedossa. Aiempaan ajatusleikkiin peilaten löytyy kuitenkin dataa rokotusten kehittämisen ajalta viime vuoden lokakuulta täällä. Jos kyseisestä tutkimuksesta selaa Supplementary Appendixiin, ja sieltä kuvaan S3, nähdään rokotteiden vaikutus lymfosyyttien määrään:
Kuvista alemmat kuvaavat varsinaiseksi rokotteeksi asti kelpuutettua versiota, ylemmät karsittiin pois sivuvaikutusten takia. Huomattavaa kuitenkin on, että lymfosyyteissä tapahtui merkittävä, joskin lyhytaikainen pudotus, mikä todettiin merkitykseltään vähäiseksi. Normaalitilanteissa tämä voisi pitää paikkansa, mutta kun puhutaan massarokotuksista influenssakaudella, päästään tilanteeseen jossa aiemmin esittämäni ajatusleikki ei välttämättä ole kovin kaukana totuudesta. Yllä olevan datan perusteella noin joka neljänneksen rokotetun immuunijärjestelmä heikkenee merkittävästi vajaaksi viikoksi, ja kun vielä pohditaan asiaa siltä kantilta että rokotteen saamiseksi tulee useimmiten mennä terveyskeskukseen, missä koronaa saattaa muutenkin leijailla aerosoleina ilmassa saapuvien potilaiden takia, on resepti nopealle leviämiselle valmis.
Tätä voidaan tukea myös sen perusteella, milloin rokotukset alkoivat. Britanniassa rokotukset alkoivat suunnilleen viikkoa ennen talven piikkiä. Suomessa rokotukset alkoivat tammikuussa, mutta etenivät hitaasti helmikuun puoleenväliin asti. Tämä seuraa tarkasti tapausmääriä, kuten alla olevasta kuvaajasta näkyy:
Sama kehitys löytyy useimmista maista, kuten Virosta, Kanadasta, Saksasta, Intiasta ja monista muista, eli piikki syntyy viikkoa-paria rokotusten aloittamisen jälkeen. Joitain poikkeuksia vielä on, ja tässä mukaan tulee myös koronan kausiluonteisuus. Rokote itsessään ei siis aiheuta koronatapauksia, mutta jos koronaa on muutenkin liikkeellä, se altistaa noin viikon ajan koronan saamiselle ja sen levittämiselle. Seuraan itse asiassa Australiaa erittäin suurella mielenkiinnolla tulevina kuukausina, sillä eteläisellä pallonpuoliskolla flunssakausi alkaa noin kuukauden-parin päästä. Australiassa saattaa syntyä tilanne, jossa koronatapausten alkaessa porukka rientää rokotuksiin, mikä synnyttää sinne nopeasti erittäin pahannäköisen piikin. Australiassa on rokotettu hyvin verkkaisesti siellä olevan hyvän koronatilanteen takia (”ei täällä koronaa ole, mikäs kiire rokotuksella on”), mutta kun koronaa alkaa taas esiintyä, voi kysyntä äkkiä hypätä korkeammaksi. Omien arvioideni mukaan rokotettujen määrä ei vielä parin kuukauden päästä ole tarpeeksi korkealla, että laumasuoja suojaisi mainitsemani immuunivajeen aiheuttamaa nopeutunutta leviämistä vastaan.
Immuunivaje ei myöskään koske pelkästään koronaa, vaan se altistaa myös muille taudeille, kuten perinteiselle flunssalle. Tässä esimerkiksi eräs Briteissä tehty tutkimus, jossa myös havaittiin merkittävä sairaalaan joutuneiden nousu heti rokotuksen jälkeen:
Punaiset palkit ovat PCR-negatiivisia tuloksia, eli jokin muu koronalta näyttävä tauti (esim. normaali influenssa).
Mitä johtopäätöksiä tästä sitten pitäisi vetää? Väärä johtopäätös on se, että rokotukset tulisi keskeyttää kokonaan, sillä rokotukset ovat edelleen erittäin tärkeitä riskiryhmille. Tämä immuunivaje tulee kuitenkin tiedostaa, koska muuten tehdään surkeita poliittisia päätöksiä esimerkiksi rajoitusten osalta, sillä toistan edelleen aiemmin toistamani mantran, eli sen että rajoituksista ei ole näytetty olevan mitään merkittävää hyötyä. Rokotettujen tulisi myös käytännössä eristää itsensä ainakin viikoksi rokotteen saamisen jälkeen. Tämän lisäksi rokotustahdin tulee olla hidas influenssakaudella, ja sitä voi taas kiihdyttää kesällä kun kausivaihtelun takia lyhytaikaisen immuunivajeen merkitys on pienempi. Nyt esimerkiksi Suomessa on päästy rokotteiden todennäköisesti aiheuttaman piikin yli, ja rokotukset voivat jatkua sitä vauhtia kun niitä saadaan tehtyä. Intiassa humanitaarinen katastrofi kuitenkin tämän datan valossa johtui oman näkemykseni mukaan liian nopeasta rokotustahdista, mutta hyviä vaihtoehtoja hitaamman rokotustahdin lisäksi ei käytännössä ollut, koska influenssakausi ei lähellä päiväntasaajaa ole yhtä selvästi määriteltävissä.
Suomessa teho-osastolla olevien määrä on laskenut omia odotuksiani hitaammin, ja yhtenä syynä tälle voi olla edelleen rokotuksia välittömästi seuraavat normaalia vakavammat sairastumiset. Tämä on kuitenkin vain mutua, ja voi mennä post-hoc -rationalisoinnin puolelle. Lähelle nollaa pääsemisessä voi kuitenkin mennä toukokuun loppuun asti aiemman esittämäni toukokuun puolivälin sijasta. Mitään perusteita rajoitusten ylläpidolle ei kuitenkaan erityisesti nykytiedon valossa enää ole. Kun rokotuksia tuodaan hätäluvin käyttöön, nämä ovat siitä mahdollisesti syntyviä seuraamuksia, ja niiden kanssa pitää elää. Normaalistihan rokotusten hyväksynnässä menee vuosia tai jopa vuosikymmen.
Liberalismin kaipuu 