Ihmiset ovat tyypillisesti erittäin harjaantuneita havaitsemaan erilaisia toistuvia tapahtumia ja mahdollisia syy-seuraussuhteita eli korrelaatioita. Jos sää käyttäytyy tietyllä tavalla, sitä usein seuraa kylmää/lämmintä/sateita jne. Jos eläin käyttäytyy kerran tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa, se todennäköisesti tekee samoin toistamiseenkin. Jos löysin kerran sienen tämän puun alta, löytyy sieniä samasta paikasta varmaan seuraavanakin vuonna.
Ongelmia kuitenkin muodostuu, jos tähän ihmisen luontaiseen ominaisuuteen ei monimutkaisemmissa asioissa sovella itsetutkiskelua ja syvempää analyysiä. Nyt kun koronaepidemia on kääntynyt itsekseen laskuun, on syntynyt useampia kannanottoja siitä, miten rajoitukset alkavat vihdoinkin purra. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, koska koronavirus on seurannut täysin normaalin influenssakauden tuplapiikkiä. Ensimmäinen tartuntapiikki on tyypillisesti marras-joulukuussa, ja toinen hieman viruksesta riippuen helmi-huhtikuun välillä. Viruksilla ei ole ääretöntä pelikenttää, vaan jokaista tartuntaa seuraa yksi (väliaikaisen) immuniteetin omaava enemmän. Tästä syntyy paikallinen laumasuoja hyvin nopeasti, mikä luonnostaan kääntää tartuntamäärät laskuun ennemmin tai myöhemmin. Mitä nopeammin virus leviää, sen nopeammin tämä laumasuoja syntyy. Tähän kuuluvat myös henkilöt, joiden immuunijärjestelmä hoitaa viruksen ilman ulkoisia oireita.
Tutkitaan ensin koronaviruksen tartuntakäyriä suhteuttamatta niitä testimääriin. Tämä kuvaaja on hieman alempana, pystyviivat kuvaavat Etelä-Suomen avin asettamia merkittävimpiä rajoituksia. Nämä ovat vasemmalta lähtien lyhyesti ja yksinkertaistaen:
- 1.9.2020: 50 hengen rajoitus yleisiin tilaisuuksiin, yli 50 hengen tilaisuuksissa huolehdittava turvaväleistä yms
- 19.10.2020: Sama kuin yllä, mutta rajaksi 20 henkeä
- 23.11.2020: Yli 20 hengen yleiset tilaisuudet kielletty
- 30.11.2020: Yli 10 hengen yleiset tilaisuudet kielletty
- 22.2.2021: Yli 6 hengen yleiset tilaisuudet kielletty
- 25.2.2021: Yrityksille velvoite asiakkaiden turvaväleistä huolehtimiseksi
- 1.3.2021: Urheilu- ja harrastepaikat kiinni, kuntarajoille ulkomailta tulleille terveystarkastukseen ohjaus
- 5.3.2021: Tanssi- ja laulukielto ravintoloissa/baareissa
- 8.3.2021: Yläkoulut ja ravintolat kiinni (ulosmyynti sallittu)
- 18.3.2021: Maahantulijoiden pakollinen massatestaus
- 1.4.2021: Liikuntasalit kiinni
Lisäksi kannattaa huomioida HSL:n maskipakko, joka tuli voimaan 18.3, VR:llä hieman aiemmin (näille ei ole pystyviivaa).
Selvästikään ennen vuodenvaihdetta tehdyillä rajoituksilla ei ollut selkeää vaikutusta. Joko rajoitukset tulivat voimaan merkittävästi ennen tapausmäärien kasvua, tai sitten ne tulivat voimaan liian myöhään, että niillä olisi voinut olla vaikutusta tapausmäärien paikalliseen huippuun. Suurin osa helmi-maaliskuun rajoituksista taas tuli voimaan liian myöhään, että niillä olisi voinut olla vaikutusta tapausten huippumäärään. Tästä voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta suurena ongelmana on taas se, että tapauksia ei tässä analyysissä suhteutettu testimääriin, mitä käsittelin aiemmassa kirjoituksessa Mikä ihmeen ilmaantuvuusluku? Alla on kuvaaja, jossa näkyvät samat rajoitusviivat, mutta tässä tapausmäärät on suhteutettu testimääriin:
Oma mielipiteeni on se, että kuvaajista ei ilmene rajoituksilla olleen mitään merkittävää vaikutusta. Lisäksi on huomioitavana se, että useissa pohjoisessa sijaitsevissa maissa on havaittavissa juuri kamelinselältä näyttävä tuplatartuntapiikki, mikä kuuluu kausi-influenssojen luonteeseen. Alla on kuvaaja Our World in Data:sta, jossa näkyy joitakin kyseisistä maista. Erityisesti kannattaa huomioida Iso-Britannia ja Kanada, joissa on ollut erittäin tiukat rajoitukset syksystä lähtien:
Tämän toisen piikin yhtenä syynä on varmasti vähintään osittain virusmuunnokset, mutta vielä ei ole mitään näyttöä siis siitä, että rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta kyseisen piikin torjuntaan Suomessa, eli tulos ei eroa merkittävästi nollahypoteesista (ei rajoituksia). Tarkemman analyysin tekemiseksi tarvittaisiin tartuntojen syiden jäljitysdataa, mitä olenkin jo metsästänyt. Jos saan jossain vaiheessa kyseisen datan, teen varmasti sen perusteella täydentävän analyysin.
Lyhykäisyydessään nykyinen taudin leviäminen ei eroa merkittävästi normaalista kausi-influenssan sesongista Suomessa ja suurimmassa osassa muuta maailmaa. Sairaalakuormitus on tietenkin korkeampaa tehohoidon osalta, koska korona on vaarallisempi riskiryhmille. Tartuntakäyriä taas sotkee testimäärien suuri vaihtelu, ja rajoitukset ovat suurimmalta osalta ajallisesti liian myöhäisiä, että niiden olisi voitu todeta helposti vaikuttaneen paikalliseen huippuun.
Huomioitavaa on myös mediakannanotot muutaman viikon takaa, joissa panikoitiin perusterveydenhuollon äärirajoilla olosta, siitä että ”pahin on vielä edessä”, liikkumisrajoitusten välttämättömyydestä sekä on tuotu esille kaikenlaisia muita kauhuskenaarioita. Vaikka korona onkin tietyille erityisryhmille kohtuullisen suuri riski, tulisi asiaa kuitenkin tarkastella kokonaisuutena ilman paniikkia. Kuolleisuus ei eroa mitenkään edellisestä influenssakaudesta. Suomalaisilla on jokaiselta talvelta hyvässä muistissa, miten influenssan kanssa toimitaan ja sille alttiita läheisiä suojellaan. Suomalaiset pitävät myös luonnostaan hyviä turvavälejä, ja eivät juurikaan puhu esimerkiksi julkisessa liikenteessä. Nämä (ja muut vastaavat) ovat ne syyt, miksi Suomi on pärjännyt koronaepidemiassa hyvin, eivätkä mitkään hallituksen hatusta satunnaisotannalla vetämät rajoitukset tai oireettomien kasvomaskit.
Perusoikeuksien rajaamisesta tulee olla merkittävä ja osoitettavissa oleva hyöty, sillä perusoikeudet eivät ole sellaisia minkä kanssa tehdään A/B -testausta. Viime kevään osalta en kuitenkaan lähde hallitusta kritisoimaan, sillä silloin tilanne oli uusi, dataa oli vähän ja varovaisuus oli paikallaan. Nyt korona on kuitenkin tunnettu suure ja dataa on erittäin paljon. Tehohoidon odotettuun kapasiteettitarpeeseen ollaan voitu varautua. ”Välttämätön”-sanan merkitys tuntuu myöskin hämärtyneen. Heti kun joku sanoo ”korona”, unohdetaan se miksi perusoikeudet ovat perusoikeuksia. Niitä ei pidä heittää kaivoon influenssakauteen verrattavissa olevan tilanteen edessä.
Liberalismin kaipuu 