Maskien käytöstä on vaahdottu suunnilleen syksystä 2020 lähtien jatkuvasti nousevin äänenpainoin. Tätä ennen keväällä 2020 maskien käyttöä ei suositeltu, koska pelättiin niiden loppuvan kesken. Käytän tässä passiivia, koska ei ole ihan selvää että ketkä pelkäsivät, oliko kyseessä hallitus, STM, huoltovarmuuskeskus, THL, jokin näiden kombinaatio tai ei mikään näistä. Joka tapauksessa maskeja ei erityisemmin suositeltu käytettävän laajamittaisesti ennen kesää perusterveessä väestössä. Tästä kuitenkin herää kysymys, että onko maskien käytöstä mitään hyötyä?
Kysymys pitää jakaa kahteen osaan, koska muuten mennään pahasti metsään. Ensimmäinen osa, mistä on tieteellistä näyttöä ja minkä pitäisi olla täysin kiistatonta, on oireellisten ihmisten sekä heidän läheisyydessään työskentelevien ihmisten maskin käyttö. Tämän tehokkuudesta on ihan tieteellistäkin näyttöä, ja se on myös täysin loogista. Oireilevat aivastelevat, yskivät ja vuodattavat nenäänsä ja tämän lisäksi virusten määrä eritteissä on erittäin korkea. Sairaus on väliaikainen, ja maskin käyttö on täten hyvin aikarajattua. Tätä ei minun mielestäni tarvitse mitenkään sen ihmeemmin perustella, ja jos itse sattuisin olemaan oireileva ja joutuisin pakottavasta syystä liikkumaan jonnekin, en vastustaisi maskin käyttöä (tietenkin ensisijaisesti liikkumista tulisi välttää viimeiseen asti).
Kiinnostavampi tapaus on täysin oireettomien maskin jatkuva käyttö, mikä on nyt pöydällä. Ensimmäisenä lyödään pöytään faktana se, että oireettomien maskien käytön hyödyistä ei ole mitään tieteellistä todistusaineistoa. Tämä ilmenee myös esimerkiksi WHO:n vuoden 2019 influenssaohjeistuksista liittyen ei-lääketieteellisiin hoitomenetelmiin. Ohjeessa sanotaan seuraavaa (s. 26-27, kohta 4.2):
Ten RCTs were included in the meta-analysis, and there was no evidence that face masks are effective in reducing transmission of laboratory-confirmed influenza.
Face masks worn by asymptomatic people are conditionally recommended in severe epidemics or pandemics, to reduce transmission in the community. Disposable, surgical masks are recommended to be worn at all timess by symptomatic individuals when in contact with other individuals. Although there is no evidence that this is effective in reducing transmission, there is mechanistic plausibility for the potential effectiveness of this measure.
Raportista voi toki saada myös päinvastaisen käsityksen, mutta kyseinen ohjeistus ei siis perustu tieteellisiin tutkimuksiin, vaan mututuntumaan. Saman yritti todeta hiljattain myös esimerkiksi STM:n kansliapäällikkö, mutta maskikultti iski tietenkin heti kimppuun, ja vastaesimerkkinä käytettiin juuri sairaalaympäristöä, jossa yllättäen on sairaita ympärillä. Tämän takia on tärkeää olla tarkka siitä, minkälaisesta maskien käytöstä puhutaan.
Onko maskien käytön hyödyistä valtaväestössä sitten mitään näyttöä? Tähän vastaus on melko suoraviivainen ei. Maailmassa on monia maita, joissa on voimassa/on ollut voimassa eriasteiset rajoitukset, ja maskipakko on yksi näistä rajoituksista joiden perusteella maita voidaan vertailla. Maiden suora vertailu on toki hankalaa, sillä maan sijainti, demografia ja kulttuuri vaikuttavat myös merkittävästi taudin leviämisessä. Tiukoissa maskipakkojen maissa pandemia on ilmentynyt aivan yhtä pahana tai pahempana kuin maskivapaissa maissa, ja mitään selkeitä trendejä ei ole havaittavissa. Esimerkiksi tämä tilastotieteilijä on verrannut yhdysvaltojen eri osavaltioita keskenään, ja tauti ei näytä piittaavan maskipakoista.
Yksi syy maskin hyödyttömyyteen on myös varmasti sen vääränlainen käyttö, mikä on yksinkertaisesti osa todellisuutta. Oma havaintoni on se, että maski aiheuttaa ensisijaisesti paljon naaman koskettelua. Maskia on näkynyt leualla, se saattaa olla rutussa tai nenän alla, maski saattaa olla väärinpäin, ei ole riittävän ilmatiivis. Maski voi myös luoda sellaisen turvan tai välinpitämättömyyden tunteen, jossa muut paljon merkittävämmät varotoimet jäävät välistä (turvavälit, käsien pesu jne). ”Maskit toimisivat, jos niitä käytettäisiin oikein” on argumenttina samankaltainen kuin ”murhia ei tapahtuisi, jos ihmiset eivät tappaisi toisiaan”.
Tästä päästäänkin takaisin liberalismiin. Jos hyödyistä on näin kyseenalaista näyttöä (eli käytännössä ei mitään), ei ole mitään perusteita rajoittaa yksilönvapauksia maskien käytön osalta (eli vapautta olla käyttämättä maskia). Jos joku haluaa käyttää maskia, se on kunkin oma asia, mutta maskeissa on myös toinen ongelma, mikä liittyy ilmiöön josta itse käytän termiä ”maailmanpelko”, mutta sen tarkempi avaaminen menee tämän kirjoituksen aiheen ohi. Käytännössä se kuitenkin on jostain syntynyt pelkotila, jossa henkilö kokee maailman ja normaalin elämän jatkuvana uhkana jostakin syystä. Kuten aiemmassa kirjoituksessani mainitsin, koronan vaikutukset eivät Suomessa eroa merkittävästi normaalista hieman ikävämmästä influenssakaudesta. Tämän takia sitä ei tule pelätä, vaan suhtautua siihen samalla kunnioituksella kuin muihinkin influenssoihin.
Tästä myös johtuu se, miksi mielestäni Suomessa koronan vaikutukset ovat jääneet verrattain hyvin vähäisiksi. Oma väitteeni on se, että tilanne ei olisi merkittävästi erilainen vaikka hallitus olisi jättänyt kaikki aiemmat rajoitukset säätämättä. Tämä johtuu seuraavista seikoista:
- Suomi on hyvin harvaan asuttu maa. Jopa suurimmat kaupungit ovat muuhun maailmaan verrattuna melko väljiä.
- Useat vanhukset ovat hyvin turvassa vanhustenkodeissa, ja suurin osa suomalaisista ottaa kyseisen riskiryhmän turvallisuuden huomioon jokaisen influenssakauden aikana muutenkin.
- Suomalaiset eivät juurikaan kokoonnu suurina joukkoina talven influenssakauden aikana. Baareissa saatetaan käydä, mutta riehakas baariporukka on tyypillisesti nuorempia tai keski-ikäisiä, eli eivät koronan merkittävintä riskiryhmää.
- Käsihygienia, turvavälien pitäminen ja huomaavaisuus esimerkiksi yskiessä/aivastattaessa on yleistä, joskaan ei täysin universaalia. (Kovaäänistä) puhumista julkisissa kulkuvälineissä paheksutaan melko yleisesti, ja se on harvinaista.
- Työehdot mahdollistavat kotiin jäämisen sairastapauksissa, ja useimmat työpaikat painottavat tätä tautien leviämisen estämiseksi.
- Influenssakaudet otetaan tosissaan.
Viimeinen on ehkä tärkein pointti, sillä kuten uutisoinnista on selvinnyt, suurin osa suomalaisista käyttää jo pelkkien suositusten pohjalta maskia. Tämä on toinen syy sille, miksi maskipakko on täysin autoritäärinen pelko/hyvesignalointireaktio, sillä jos oletetaan että 80% väestöstä pitää normaalisti maskia, ei viimeinen 20% tuo tilanteeseen merkittävää muutosta. Nykyhallituksella näyttää kuitenkin olevan erittäin alhainen kynnys rajoittaa ihmisten vapauksia viitaten myös edelliseen kirjoitukseen.
Viimeisenä vielä kommentti siitä, mikä erityisesti tekee nykytilanteesta maskikultin. Maskien ympärillä on alkanut pyörimään ”toiseuttaminen”, eli maskittomia maalataan pahoiksi ihmisiksi, jotka eivät välitä muiden hyvinvoinnista. Tämä on yhteiskunnalle erittäin myrkyllistä, ja voi jatkuessaan aiheuttaa suurempia yhteiskunnallisia ongelmia kuin itse korona. En siis tule itse käyttämään maskia missään julkisissa tiloissa, enkä yksityisissä tiloissa missä tilan omistaja ei sitä pakota. Jos pakottaa, en vieraile kyseisissä yksityistiloissa. Ainoita poikkeuksia tähän ovat jos itse satun sairastumaan ja joudun pakottavasta tarpeesta liikkumaan (kuten aiemmin totesin), tai jos työnantaja edellyttää maskin käyttöä työaikaan. Työnantajalla on mielestäni tähän oikeus (vaikka sen typeräksi koenkin), ja jos tämän noudattaminen on jollekin mahdotonta, on irtisanoutuminen/irtisanominen oikea ratkaisu.
Jos joudun tämän toimintamallin seurauksena maksamaan hengityssakon tai kaksi, se on silloin tällöin vapauden hinta.
Liberalismin kaipuu 